Kuukauden vaihduttua on taas aika ihmetellä kuluvaa talvea. Lämmin ja lumeton sää jatkuu, ja hiljalleen alkaa epäilyttää, tuleeko tänä talvena talvea ollenkaan. Allaoleva on jälleen katsaus Kaisaniemen sääaseman mittadataan joka on haettu Ilmatieteen laitoksen havaintoaineistoista ja käsitelty Googlen laskentataulukossa. Kaisaniemi on valittu pitkän mittahistorian vuoksi. Olen tehnyt vastaavan jutun jo joulukuusta ja tammikuusta.
(pahoittelen, etten ole keksinyt miten graafit saisi skaalautumaan mobiililla. Ne saa kokonaan näkyviin vierittämällä.)
Ilmaston lämpeneminen näkyy helmikuun datassa eri tavalla kuin joulukuun tai tammikuun arvoissa. Helmikuun keskilämpötila oli – 5,51 C vuosina 1882 – 1989, ja – 3,31 C vuodesta 1990 vuoteen 2020. Jako on otettu ylläolevasta pylväsdiagrammista, jossa näkyy selkeä muutos noin vuonna 1990 joka oli aikanaan globaali lämpötilaennätys. Historialliseen helmikuun keskilämpötilaan verrattuna tuntuu melkoiselta, että tänä vuonna helmikuun keskilämpötila oli 1,33 astetta plussan puolella:
Kyseessä on toiseksi lämpimin helmikuu Kaisaniemessä. Ennätys menee vuodelle 1990, jolloin kuukauden keskilämpötila oli 1,41 astetta. Helmikuu on ollut plussan puolella vuosina 1925, 1939, 1961, 1974, 1989, 1990, 1995, 2008, 2014, 2015, 2016, 2019 ja 2020. Siis ensin neljä kertaa sadan vuoden aikana (1882 – 1982), ja sitten viisi kertaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana.
Aivan helmikuun lopussa sain viimein sulatettua pakastimen, kun lämpömittari painui monta astetta pakkasen puolelle. Ajattelin, että se varmaan näkyisi mittadatassa, mutta yllätyksekseni näidenkin päivien keskilämpötilat olivat vain hieman pakkasen puolella. Tarkemmin katsottuna päivän alin lämpötila kuun viimeisinä päivinä oli – 6 .. – 8 C, mutta kaikille näistä päivistä päivän ylin lämpötila olikin plussalla. Päivän ylin lämpötila oletettavasti liittyy paljonkin siihen, sulaako maahan satanut lumi pois vai jääkö aloilleen. Päätin piirtää näistäkin numeroista graafin (data saatavilla vasta vuodesta 1959). Sinisellä sellaisten vuorokausien määrä joina lämpötila on pysynyt koko ajan nollan alapuolella, ja punaisella sellaisten vuorokausien määrä, joina lämpötila on pysynyt nollan yläpuolella.
Graafista näkee, että vuodesta 1959 vuoteen 1987 helmikuussa tavanomaisena päivänä lämpötila ei edes käy plussalla. Vuodesta 1988 eteenpäin suojapäivät ovat tulleet tutuksi. Viime vuosikymmeneltä on helpompi luetella tavalliset talvet: 2010 – 2012, ja 2018. Viime vuosi (2019) oli myös hyvin luminen, mutta epätavallisen lämmin: helmikuussa 2019 kuukauden keskilämpötila oli plussalla.
Tämän vuoden helmikuu on tammikuun tavoin mittaushistorian ensimmäinen kokonaan lumeton. Lumitilastoissa ei ole montaakaan lumetonta päivää vuosina 1959 – 1988 eikä 1991 – 2013. Voisi sanoa, että mittahistorian ensimmäiset 30 vuotta tavallinen talvi oli sellainen, että helmikuussa oli koko kuukauden ajan yli 20 cm lunta. Tavallisena talvena (1971 – 2000) myös meri on jäässä Helsingin edustalla, nyt jääkartan mukaan ulapalla veden lämpötila on yli 3 C. Sekin on omalta osaltaan mukana vaikuttamassa Helsingin lämpötiloihin. Satelliittikuvasta (Terra MODIS, 28. helmikuuta koska silloin oli pilvetöntä) kuitenkin näkee, ettei lauha talvi ole vain rannikon ominaisuus.
Vielä viime kuussa toivoin ilmastonmuutoksen tarkoittavan, että talven tuleminen viivästyy. Nyt näyttää siltä, että ainakin osana vuosista talvi jää tulematta. Vain aika näyttää, onko kuluva talvi ensimmäinen epätalvi, vai saadaanko Etelä-Suomeenkin vielä lunta.