Liikenneturvalla on asiaa. Heidän mukaansa 6 % on viimeisen 12 kuukauden aikana torkahtanut ajaessaan. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista kuljettajista on ajanut niin väsyneenä, että siitä on heidän oman arvionsa mukaan aiheutunut vaaraa. Olen järkyttynyt siitä, miten suuri tämä luku on. Väsymyksen merkitystä onnettomuuksien taustatekijänä on vaikea selvittää, mutta tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla.
Olen itse nukahtanut rattiin ja ajanut ulos tieltä suuressa nopeudessa. Tilanteessa oli rutkasti onnea matkassa, ja vahingot jäivät aineellisiksi. Olin autossa yksin ja olin nuori mies, jotka ovat molemmat tilastollisia riskitekijöitä. Tapauksesta on pari vuosikymmentä. Tuolloin kyse ei ollut siitä, etten olisi pitänyt riittäviä taukoja, mutta ajan myötä olen huomannut, miten keskittyminen herpaantuu ja vireystila laskee sitä enemmän, mitä pidempää rupeamaa yrittää ajaa.
Moni kritisoi sähköautoja siitä, että auton vuoksi täytyy pitää taukoja. Minusta tämä on etu. Autoilu on miellyttävämpää kun siihen suhtautuu hieman rauhallisemmin ja kun tietää ennalta, missä aikoo pysähtyä. Niiden yli 70 000 kilometrin aikana, jotka olen ajanut sähköautolla, en ole ajanut nälkäisenä, pidätellen, tai liian pitkään ajorupeamaan väsyneenä – paitsi kerran, Tesla Model 3 long rangella, jossa on aivan liian pitkä range.
Useimmilla sähköautoilla taukoja tulee liki automaattisesti pidettyä riittävästi. Tämä riippuu toki akuston koosta ja auton energiankulutuksesta vallitsevissa olosuhteissa. Omassa sähköautossani on 28 kWh akusto ja käytännössä n. 200 kilometrin toimintamatka. Taukoja tulee vähän tiheämmin kuin haluaisin, mutta usein ne ovat vain 15 – 20 minuuttia pitkiä. Olen ajanut myös pitkiä matkoja, kuten kerran Helsinki – Muonio yhteen menoon. Yllättävien viiveiden vuoksi olin perillä vasta puolenyön jälkeen, mutta silti virkeänä ja vetreänä.
Yleensä sähköautoilija ei tarvitse äärimmilleen venytettyä toimintamatkaa, jos latausnopeus on niin suuri, että tauot jäävät lyhyiksi. Yleinen kokemus mökkimatkoista ym. on, että sähköautolla en tarvitse lepoa ajamisen jälkeen, koska olen levännyt ajamisen lomassa.
Liikenneturvallisuuskin kiittää.
Liikennevakuutuksesta korvataan vuosittain noin 100 000 vahinkoa, joista vajaa 20 000 on henkilövahinkoja. Vuonna 2018 tapahtuneista vahingoista arvioitiin maksettavan korvauksia n. 430 miljoonaa euroa, mutta tässä on vain liikennevakuutuksen osuus. Trafi on julkaissut tutkimuksen (2016), jossa tieliikenneonnettomuuksissa tapahtuneiden henkilövahinkojen kokonaiskustannusten aiheuttama vahinko oli noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2014. Ja tämä on tutkimuksen mukaan todennäköisesti alakanttiin, sillä lieviä onnettomuuksia jää helposti tilastoimatta. Tässä uudemmassa tutkimuksessa ei esitetä onnettomuuksien kokonaiskustannusta, mutta aiemmassa selvityksessä vuodelta 2006 esitetään vuotuiseksi kustannukseksi 1,9 miljardia euroa, jota niinikään epäillään aliarvioksi.
Jos näistä kustannuksista jopa 20 % on osittain seurausta väsymyksestä niin kuin kuolemaan johtaneista onnettomuuksista arvellaan olevan, niin väsymys ratissa voi maksaa Suomellle satoja miljoonia joka vuosi.
Onnettomuuksien kokonaiskustannusta on mielenkiintoista suhteuttaa myös siihen, että Onnettomuustietoinstituutin mukaan ylinopeus on kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa pääaiheuttajana n. 40 % osuudella, ja alkoholi noin 20 % osuudella.
Kun puhutaan sähköautojen tarvitsemista lataustauoista tai mistä tahansa liikenneturvallisuuteen liittyvästä investoinnista, kustannuksiin tavataan kiinnittää paljon huomiota.
Täytyy muistaa, että jos onnettomuudet vähenevät, näistä koituu myös mittavat säästöt.