Petteri Taalas, maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri, julkaisi alkuviikosta kirjan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. Taalas on oppinut ja sivistynyt vaikuttaja ja tuntee ilmastotieteen, mutta minusta hän on ainakin yhdessä asiassa väärässä.
Taalas on toki YLEn artikkelin mukaan monessa asiassa oikeassa. On totta, että tarvittavat muutokset arkeen eivät ole suuria, tiedän sen omasta kokemuksesta. Meillä on toivoa, ja tilanteessa on syitä optimismiin. Hän peräänkuuluttaa ihan oikein suhteellisuudentajua ja isoihin asioihin keskittymistä. Yksi aivan oikea iso asia on lihansyönti:
Uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta. – Petteri Taalas
Mutta sitten Taalas nostaa keskusteluun väestönkasvun, ja hänen oma suhteellisuudentajunsa osoittautuu rajalliseksi:
Mielelläni nostan väestönkasvun hillinnän ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle. Siitä on puhuttu varsin vähän. Jos olisimme väestössä samalla tasolla kuin 100 vuotta sitten, ei olisi mitään ilmastonmuutosta, Taalas sanoo.
Planeetallamme eli vuonna 1920 arviolta 1860 miljoonaa ihmistä. Arvioita on muitakin, jonkin verran isompia, mutta 1860 miljoonaa on hyvä arvo laskelmien perusteeksi. Tuskin Taalaskaan puhui sadasta vuodesta tarkoittaen nimenomaan vuotta 1920. Planeetan väkiluku on siis suunnilleen nelinkertaistunut sadassa vuodessa, ja tämä käy kokoluokka-arvioksi oikein hyvin.
Vuonna 2019 globaali kasvihuonevaikutus oli noin 59,1 gigatonnia eli 59 100 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luvussa on mukana maankäytön ja sen muutosten päästöt. Ilman maankäytön muutoksia globaali päästö olisi 52,4 gigatonnia, missä on mukana kaikki kasvihuonepäästöt hiilidioksidiksi muunnettuna.
No, mitä jos ihmisiä olisikin vain 1860 miljoonaa, ja heidän hiilijalanjälkensä olisi sellainen, kuin Suomalaisella tällä hetkellä? SYKE kertoo, että kotitalouksien kulutus on n. 66 % kaikista päästöistä, ja kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat yhteensä 73,4 Mt CO2e eli noin 13 400 kg CO2e per henkilö. Tällöin globaalit päästöt olisivat n. 24,9 gigatonnia, eli karkeasti puolet nykyisestä. Kuten tiedämme, päästöjen puolittaminen ei pysäyttäisi ilmastonmuutosta, vaikka se toki hidastaisi sitä jonkin verran.
Jos planeetalla asuisi 1860 miljoonaa amerikkalaista, niin päästöt olisivat jonkin verran tätä suuremmat. En löytänyt USAa koskevia lukuja kaikille kulutuksen ilmastovaikutuksille. Allaolevat luvut koskevat pelkästään energiaan liittyviä kasvihuonepäästöjä, mutta niissä USA:n kasvihuonepäästöt on 16,2 tonnia per capita vuodessa. Jos planeetalla asuisi 1860 miljoonaa teksasilaista (per capita-päästöt 23,59 tonnia), niin energian päästöt olisivatkin yhteensä 43,9 gigatonnia. Nämä pelkästään energiaan liittyvät päästöt olisivat vain parikymmentä prosenttia alemmat, kuin kaikki ilmastovaikutukset yhteensä ovat nyt. Voi olla, että 1860 miljoonaa teksasilaista aiheuttaisi ilmastonmuutosta nopeammin, kuin tämänhetkinen planeetan väestö.
Jos ihmisiä olisi vajaa pari miljardia, paljonko heidän per capita -päästönsä olisi? Tässä on monta mahdollisuutta, mutta minä veikkaan, että lähellä teksasilaisen päästöjä. Planeetalla olisi ihan saman verran fossiilivaroja, kuin nyt. Parin miljardin ihmiskunta riittäisi hyvin löytämään, kaivamaan ja jalostamaan nykyisen määrän fossiilisia polttoaineita, ja myös niiden käyttäminen olisi ihan mahdollista kuten Texasin esimerkki osoittaa.
Sata vuotta sitten ihmisiä oli noin neljäsosa siitä määrästä, mitä nyt. Toinen määrä tarkastella asiaa on se, paljonko nykyisen populaation rikkain 25 % aiheuttaa päästöjä. Allaolevasta kuvasta arvioiden rikkain neljäsosa on vastuussa noin vajaan kolmesta neljäsosasta kaikkia päästöjä. Yhden neljäsosan vähennys globaalissa päästötasossa ei riittäisi perumaan ilmastonmuutosta. Jos jotain, rikkaimman 25 prosentin absoluuttinen päästötaso varmaan vain kasvaisi, jos köyhimmän 75 prosentin hallussa olevat luonnonvarat olisivat heidän käytössään..
Toki jos planeetalle jäisi 1860 miljoonaa köyhintä, niin ilmastonmuutos olisi ainakin hetkeksi peruttu. Samoin jos ajatellaan, että väestönkasvu olisi pysähtynyt 100 vuotta sitten, ja teknologinen kehitys olisi myös pysähtynyt silloin, niin ilmastonmuutosta ei olisi. Muttei kukaan taida sellaisesta vähäväkisestä skenaariosta haaveilla. Vaikka per capita -päästöt pysyisivät samoina ja väestön putoaminen neljännekseen pienentäisi päästöjä samassa suhteessa, sekin ymmärtääkseni vain hidastaisi ilmastokriisin etenemisnopeuden neljännekseen. Emme me halua, että kaikki samat tuhot tapahtuvat mutta hitaammin, vaan haluamme päästä hiilineutraaliksi asti.
Ilmastonmuutoksessa on kyse ensisijaisesti siitä, että käytämme fossiilisia polttoaineita. Jos lopetamme niiden käytön, ihmisten määrällä ei olekaan enää niin paljoa merkitystä. Jos taas fossiilisten polttelu jatkuu entiseen malliin, on jälleen verraten merkityksetöntä, kuinka monelle ihmiselle se jakautuu.
Siinä Taalas on varmaankin oikeassa, että ilmastokeskustelu on yksi syy, miksi joidenkin puolueiden kannatus on kasvanut, ja että keinot pitäisi valita niin, että myös suuri yleisö hyväksyy ne. Samalla on ymmärrettävä, että ilmastonmuutoksen ratkaisemista vastustetaan kiihkeästi, ja kaikkien ratkaisuehdotusten kimppuun tullaan käymään valeuutisilla ja vääristelyllä. Huomion kääntäminen planeetan väestömäärän voivotteluun ei minusta ole rakentavaa eikä edes faktojen kannalta mielekästä.
Oma johtopäätökseni on, että vaikka ihmisten määrää voisi jollain taialla vähentää neljäsosaan nykyisestä, siitä ei irrallisena toimenpiteenä olisi paljoakaan apua ilmastokriisin torjunnassa. Kaikkien per capita -päästöt täytyy saada nettona nollan tuntumaan. Se olisi ehkä helpompaa jos ihmisiä olisi vähemmän, mutta myös tekijöitä, keksijöitä ja massatuotannon etuja olisi vähemmän, joten sekään ei ole ihan selvää.