Viime vuosi on ollut pandemiatilanteen kannalta poikkeuksellinen. Itse jäin etätöihin maaliskuun puolessavälissä, muutamia päiviä ennen, kuin minut olisi määrätty tekemään niin. Etätyö jatkuu vieläkin. Toimistolla olen käynyt pari kertaa hakemassa tavaroita, mutta siinä se. Minulla kävi uskomaton tuuri. Nuorempi lapsi ja hänen äitinsä olisivat joka tapauksessa olleet vuoden 2020 kotona. Vanhempi lapseni on taas riittävän vanha viihtyäkseen itsekseen ja pitääkseen kavereihin yhteyttä sähköisesti, muttei niin vanha, että olisi tarvinnut selviytyä koulunkäynnistä etäyhteyksillä. Odotan ensi kesää ja tilaisuutta nähdä ystäviä ja kavereita, mutta kokonaisuutena omalla kohdalla asiat ovat menneet aika mukavasti.
Kesällä pandemiatilanne oli niin hyvä, että pääsin muutaman viime vuoden tapaan sähköautomatkalle Lofooteille. Irtiotto tuli tarpeeseen. Luonnossa oleilu ja pystykallioilla rimpuilu toivat hyvää vastapainoa kaikelle kotona nököttämiselle.
Vuosi sitten tein uudenvuodenlupaukset, että nukun enemmän, vähennän entisestään fossiilienergian käyttöä ja käytän enemmän aikaa ympäristöpolitiikkaan ja -aktivismiin. Voin sanoa, että olen onnistunut. Ilmastopolitiikka on edennyt kankeammin kuin toivoin, mutta tälle on aivan ymmärrettäviä syitä. Toisaalta kasvihuonepäästöt jäivät vuonna 2020 alemmalle tasolle, kuin kuvittelin mahdolliseksi.
Fossiilinen energiankäyttöni on minimissä
Vuoden 2019 aikana liikuin fossiilienergialla yhteensä kymmenen kertaa, ja vuonna 2020 enää kaksi kertaa. Kyseessä oli Hailuodon lautta, sinne ja takaisin, työasioissa. Lupasin vuosi sitten lahjoittaa kympin hyväntekeväisyyteen joka kerrasta, joten Himanchal Educational Foundation sai rahat kolmen lapsen vuoden koulukirjoihin. Säätiö toimii Nepalissa alueella, jolla olen käynyt neljä kertaa vapaaehtoistyössä. Tunnen säätiötä pyörittäviä ihmisiä ja luotan heihin. Muuten kaikki liikkuminen on hoitunut sähköautolla, polkupyörällä ja sähköisellä raideliikenteellä.
Olen ostanut fossiilista energiaa yhden retkeilykaasun verran, ja harvoilla mökkimatkoilla olen käyttänyt kaasuliettä ja -jääkaappia. Näistä on vaikea vähentää. Ehkä seuraava sähköautoni on sellainen, josta saa suoraan verkkovirtaa ulos. Tällainen on esimerkiksi tuleva Hyundai Ioniq 5 ennakkotietojen mukaan. Voisin auto- ja mökkiretkillä kokata auton ajoakkuun ladatulla tuulisähköllä ja keittolevyllä, ainakin osan aikaa kun olen auton lähettyvillä. Toki myös biokaasu kävisi. Olen viime vuoden aikana etsinyt biopohjaista retkeilykaasua mutten ole löytänyt – jos tiedät mistä sellaista saa, jätä kommentti!
On toki selvää, että viimeistään tässä vaiheessa fossiilisen energian vaihtoehtojen etsimisestä on tullut harrastus, jolla ei ole enää juuri mitään merkitystä omalle hiilijalanjäljelle. Se koostuu ruuasta, tavaroista ja palveluista, joiden tuotannon päästöihin voin vaikuttaa vain rajallisesti muuten, kuin valikoimalla sopivia tuotteita.
K-ryhmän kännykkäsovellus laskee ruokaostosten hiilijalanjäljeksi viime vuodelle 861 kgCO2e ja S-ryhmän sovellus 361 kgCO2e. Tämä yhteensä noin 1200 kgCO2e pitää luultavasti noin tuplata että saadaan koko perheen ruuan päästöt, ja sen jälkeen jakaa neljällä, jotta saa yhden henkilön ruuan hiilijalanjäljen. Ilmastodieetti-laskuri antaa minulle ruuan hiilijalanjäljeksi 700 kgCO2e, joka on kännykkäsovellusten näkökulmasta uskottava lukema. Yhteensä Ilmastodieetti antaa hiilijalanjäljeksi 2700 kg.
Tämän 2,7 tonnia hiilipäästöjä kompensoin co2esto-palvelussa, joka hankkii ja mitätöi EU-päästöoikeuksia. Olen hieman sitä mieltä, että päästöoikeuksia on jaossa liikaa poliittisten päätösten vuoksi, ja niiden mitätöinti maksamalla tuntuu siksi hieman epätyydyttävältä. Tämä oli kuitenkin paras kompensaatio minkä tähän hätään keksin. Valitettavasti suomalainen Compensate ei vaikuttanut tarjoavan kompensaatiopalvelua tavallisille kansalaisille tällä hetkellä.
Politiikka ja yhdistystoiminta
Toimin viime vuonna Helsingin tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtajana ja lisäksi Vihreän puolueen ilmasto- ja energiapoliittisessa työryhmässä, ja nämä hommat jatkuvat tänä vuonna. Uutena asiana olen myös kaupunginosayhdistykseni Arabian-Käpylän-Viikin vihreiden pj ja kuntavaaliehdokas. Toivon voivani vaikuttaa yhteiskunnan päästöihin omieni lisäksi.
Viimeisen vuoden aikana on kirkastunut, että haluan edistää kuntatasolla myös kaikenlaisten perheiden ja vanhempien asemaa ja tehdä politiikkaa sosiaaliliberalistisen valinnanvapauden näkökulmasta. Esimerkiksi kotihoidon tuen Helsinki-lisän typistys ja puheet kotihoidon tuen poistamisesta kokonaan uhkaavat pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia tehdä elämäänsä koskevia valintoja, ja se on minusta harmi. Kääntäisin katseeni Vihreiden perhevapaamalliin, jossa valinnanvapaus lisääntyisi.
Toiveet tulevalle vuodelle
Joe Bidenin voitettua USA:n vaalit olen toiveikas siitä, että Trumpin harrastama todellisuuskriittinen politiikka olisi saavuttamassa mahdollisuuksiensa rajat. Toivon, että USAn Kongressin valtaus 7.1. avaa silmiä ja toimii loppunäytöksenä sekasorrolle ja viitoittaa tietä takaisin ennustettavuuden ja kansainvälisen sopimisen tielle. Toivon, että tänä vuonna solmitaan uusi vahvempi ilmastosopimus, joka viitoittaa tietä nopeisiin päästövähennyksiin liki kaikkialla ja reilulla tavalla.
Koronarokotteiden jakelu on aloitettu. Sitä on odotettu niin pitkään, että homma tuntuu nyt etenevän hitaasti. Vielä tarvitaan malttia, mutta tunnelin päässä näkyy jo valoa. On toivoa, että Suomessa pahin on kohta ohi, ja että etätyö ja lähilomailu ovat tulleet pidemmäksi aikaa.
Henkilökohtaisia lupauksia?
Minulla on tunne, että fossiilisista polttoaineista irrottautuminen alkaa olla valmis, mutta aina tarvitaan haasteita. Tänä vuonna on pyöräilyn ja sähköpyöräilyn vuoro, ja kotona vietetyn vuoden jälkeen liikuntaa on hyvä lisätä. Jatkan vaatteiden korjaamista (2020 en ostanut itselleni yhtään uutta vaatetta, paitsi sukkia). Ja yksi lupaus on pidettävä mukana viime vuodelta – nukun enemmän..
Hyvää ja maltillista uutta vuotta 2021!